lauantai 27. elokuuta 2016

Jean Rhys: Kvartetti

Jean Rhys on kirjailija, jonka lukemiseen sain vinkin Naisten aakkoset -haasteeseeni osallistuneelta Ullalta. Kvartetti valikoitui luettavakseni, koska se oli kirjastossa olleista Rhysin teoksista ensimmäisenä ilmestynyt.

Englantilainen Marya on tarvinnut turvaa ja mennyt naimisiin Stephanin kanssa. Stephanilla on epämääräisiä bisneksiä ja kun pariskunta on päätynyt Pariisiin, Stephan joutuukin vankilaan. Marya jää yksin lähes rahattomana. Hän hyväksyy varakkaan Heidlerin pariskunnan tarjouksen mennä asumaan heidän luokseen, vaikka tuttavat tuntuvat pitävän Heidlereita ja ehdotusta vieroksuttavina.

Marya joutuu Heidlereiden luona ihmissuhdesotkuun. Herra Heidler eli H. J. väittää rakastavansa Maryaa. Marya sanoo, ettei pidä Heidlerista, eikä luota häneen, mutta rakastaa häntä suunnattomasti. Rouva Heidler, Lois, katsoo vierestä muka suvaitsevaisena, mutta kiusaa Maryaa. Marya vihaa ja säälii Loisia. Ennen kaiken alkua Marya on tiedostanut Heidlerien pelin paremmin kuin sen aikana, kun hän yhdistää Loisiin jostain lukemansa lauseen
”’On niin hauska ajatella että tuo pikkuinenkin nauttii siitä’, sanoi rouva katsellessaan miten hänen kissansa leikki hiirellä.”
Kvartetin neljäs jäsen on Stephan, jota Marya käy säännöllisesti katsomassa vankilassa ja joka kirjan lopussa vapautuu ja ratkaisee tilanteen omalla tavallaan.

Marya herätti minussa lähinnä kiukkua tai harmistumista, mutta ei sääliä. Hän oli niin tahdoton ja saamaton. Kulkeutui eteenpäin ajopuuna. Joi liikaa ja alkoi rapistua ulkoisestikin. Kirjan ihmissuhteet ja Pariisi ovat ajattomia, mutta kun tajusin, että kirja on ilmestynyt jo vuonna 1928, niin aloin ymmärtää, että ennen avioliittoaan tanssityttönä työskennelleellä Maryalla ei ollut paljon mahdollisuuksia. Hänestä tuli uhri.

Kirjan saatesanoissa Anna Lassila kirjoittaa ansiokkaasti niin sanotuista Rhys-naisista, jollainen Maryakin on, sekä Rhysin arvostuksesta feministisessä kirjallisuudentutkimuksessa.

Jean Rhys: Kvartetti
Suomentanut Hanna Tarkka, saatesanat Anna Lassila
Otava 2000, 237 s.
Englanninkielinen alkuteos Quartet 1928

4 kommenttia:

  1. Rhysin naiset eivät tosiaan ole mitään yksiselitteisen miellyttäviä ihmisiä vaan tuntuvat hieman koettelevan lukijaa. Itsekään en ole kovin varauksettomasti innostunut Rhysin teoksista. Olen aikaisemmin lukenut tämän ja Siintää Sargassomeren. Silti jostain syystä hänen teoksensa houkuttelevat edelleen ja Sargassomerta olen harkinnut jopa uudelleen lukuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ajattelin Kvartetin jälkeen, että ehkä kokeilen jotakin toista Rhysin kirjaa. Kvartettiin kirjoitetut jälkisanat valaisivat Rhysia kirjailijana melkoisesti.

      Poista
  2. Minä pidän Rhysin tyylistä. Hänen päähenkiönsä ovat kaikkea muuta kuin ihailtavia ja helppoja, mutta just se jokin heissä kiinnnostaa. Ja ajelehtiminen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Leena. Rhysin naiset taitavat olla todella omanlaisiaan.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.